Kun aina ei vain ole hyvä fiilis

12.8.2019


Mä oon täällä aiemminkin puhunut mielenterveysongelmista ja koen, että niistä on tosi tärkeetä puhua. Mä oon kertonut teille mun terapiassa käynnistä, joka itseasiassa loppui kesäkuussa. Päätettiin terapeutin kanssa, että mulla menee jo sen verran hyvin, että ei nähdä tarvetta jatkolle. Tiedättekö miten pelotti ajatus siitä, että en pääse enää sinne jos hätä iskee? Se turva oli kuitenkin tähän asti olemassa, että jos oma vointi huononee niin sinne pääsee. Nyt ei enää pääse. Hyvin on kuitenkin mennyt. Tähän asti..
Aloitin siis terapiassa käynnin ahdistuneisuuden ja käsistä lähteneen paniikkihäiriön takia, josta tässä postauksessa kerron tarkemmin. Sitä aiemmin olin myös kärsinyt masentuneisuudesta (huom. eri asia kuin itse masennus!) ja voimakkaista yksinäisyyden tunteista, joista en ole kärsinyt pitkään aikaan. Nyt masentuneisuus on tullut takaisin. Mulla tää on onneks vähän kausittaista ja yleensä pääsen täältä kuopasta ajan kanssa ja yksin takaisin ylös. Mutta tiedättekö, kun elämässä tulee joku vastoinkäyminen tai ikävä asia tai tapahtuma ja se on laukaiseva tekijä sille huonolle fiilikselle, joka siitä sitten seuraa. Nyt mulla on tälläinen kausi, kun tuntuu ettei elämässä ole kauheasti sellaisia asioita, joista nauttii. 
Mä jotenkin koen, että jos elämän ns. "peruspilarit" on kunnossa ja elämässä on paljon asioita, joista nauttii ja joista tulee onnelliseksi niin oma fiilis ei horju niin helposti, jos tulee eteen jokin takapakki. Mutta jos ne ei ole kunnossa ja elämän sisältö ei ole kohdallaan niin tälläiset takapakit tuntuu paljon kovemmilta ja horjuttaa sitä omaa fiilistä. Mulla on elämä sillee ihan ns. kohdillaan. Mulla on työ, kiva koti ym. Mutta se ei aina riitä. Elämässä täytyy olla asioita, joista nauttii ja joista tulee onnelliseksi.

Eikä sun tarvitse edes kärsiä mielenterveysongelmista - sulla voi olla vaikeita aikoja ja huonoja fiiliksiä ihan muutenkin. Ja se on välillä ihan ok! Ei meidän tarvii aina olla maailman positiivisimpia ja iloisempia. 
Tiedättekö myös sen tunteen, kun itsellä on huono fiilis ja selaat somea, joka on täynnä toinen toistaan positiivisempia ja elämää hehkuttavimpia päivityksiä? Mä täysin ymmärrän sen, että someen postataan just ne ihanat ja ikimuistoisimmat hetket, niin mäkin teen. Mut just sillon kun itsellä on huono olla niin sitä ajattelee ihan toisella tavalla. Ja nyt mä ymmärrän myös tän puolen tästä asiasta.
Kuvat: Marianne
Ei mulla ole hätää, mä tiedän että nyt vaan on tälläsiä fiiliksiä ja tee menee kyllä ajan kanssa taas ohi. Postauksen pointti ehkä oli muistuttaa, että välillä on ok olla huono fiilis. Ja tuoda myös tätä ei niin positiivista puolta taas esiin! Tulipas pitkä teksti, kiitos jos jaksoit lukea!♡
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan